Lainsäädäntö erottaa kolme paristojen ja akkujen perustyyppiä: kannettavat paristot ja akut, autoakut (myös: käynnistysakut) sekä teollisuusparistot ja -akut. Kannettavat paristot ovat kapseloituja paristoja ja akkuja, joita voidaan pitää kädessä, mutta jotka eivät täytä autojen tai teollisuusakkujen vaatimuksia. Tämä tyyppiluokka sisältää useimmat pienet paristot, jotka ovat yleensä vapaasti saatavilla kaupoista, kuten AA (Mignon), AAA (Micro), 9V (E-block), C (Baby), D (Mono) tai nappiparistot.

Paristoja, joita kutsutaan myös primääriparistoiksi tai kertakäyttöparistoiksi, ei voi ladata uudelleen. Ne tarjoavat primääri- tai toisiotehoa, vastaavasti. Sinkki-, hiili- ja alkali-mangaaniparistot ovat näissä pääasiallisia energianlähteitä. Sitä vastoin ladattavat akut tai akkuparistot ovat uudelleen ladattavia energialähteitä, kuten lyijy-, nikkeli-, kadmium- tai litiumioniakut. Ne syöttävät toisiovirtaa.

Kotitalousparistot ovat seuraavat kotitalouskäyttöön tarkoitetut perusparistot:
Paristot: Alkali-, litium- ja sinkkiparistot (AAA, AA, C, D, 9V)
Ladattavat akkuparistot: AAA, AA, C, D, 9V
Erikoisparistot: sylinteri- ja nappimalliset litiumparistot (Lithium Coin, Lithium Cylindrical), erikoisalkaliparistot (Alkaline Special) ja hopeaoksidinappiparistot (Silver Coin)

Nykyaikaisissa kierrätyslaitoksissa tyhjät paristot kierrätetään tehokkaasti ja niiden komponentit palautetaan tuotantokiertoon.
Valokaariuunit: Alkali-mangaani- ja sinkki-hiiliparistot sulatetaan, mikä johtaa sinkin ja teräksen talteenottoon.
Valokaariuunit: Alkali-mangaani- ja sinkki-hiiliparistot sulatetaan, jolloin muodostuu sinkkiä, lasimaista kuonaa ja rautamangaania (tai ferromangaania, pääasiassa rautaseosten valmistukseen).
Toissijaiset raaka-aineet: esim. autojen (teräs), teiden (kuona), kottikärryjen (sinkki), jarrulevyjen (rauta-mangaani tai ferromangaani) tai matkapuhelimien (koboltti, nikkeli) rakentamiseen.
Toissijaisia raaka-aineita käytetään myös uusien paristojen tuotantoon.
 

Pariston kolme pääkomponenttia ovat kaksi elektrodia (anodi (negatiivinen napa) ja katodi (positiivinen napa)) ja elektrolyytti. Anodi on usein metallia, katodi metallioksidia ja elektrolyytti on liuos, joka mahdollistaa ionien virtauksen. Alkali-mangaaniparistossa anodi on sinkkiä, katodi mangaanidioksidia ja elektrolyytti emäksistä kaliumkarbonaattia. Ladattavassa NiMH-akussa anodina toimii metallihydridi (metalliseos, joka varastoi vetyä), katodina nikkelioksihydroksidi (NiOOH) ja elektrolyytti on myös emäksistä kaliumkarbonaattia.
 

Paristot ovat tyhjiä, kun niihin varastoitunut energia on käytetty loppuun. Huomaat tämän, kun laitteesi lakkaa toimimasta. On kuitenkin olemassa useita laitteita, joilla on kovin erilaiset energiavaatimukset. Näiden vaatimusten täyttämiseksi on olemassa erilaisia paristoja (VARTA Longlife, VARTA Longlife Power, VARTA Longlife Max Power). Jatkuvasti ja vähän energiaa vaativia laitteita kutsutaan matalan energiakulutuksen laitteiksi (esim. kaukosäädin, seinäkello, radio, digitaalivaaka). Laitteet, joissa energiantarve on suuri, esim. digitaalikamerat, pikakamerat, verenpainemittarit, pelikonsolit, dronet, kauko-ohjattavia lelut, tietokonetarvikkeet tai LED-taskulamput, kutsutaan korkean energiakulutuksen laitteiksi. Jos paljon virtaa kuluttavan laitteen paristot lakkaavat toimimasta, se ei heti tarkoita, että paristot ovat tyhjiä. Paristojen toimintakyvyn testaamiseksi paristot voi asettaa vähän energiaa kuluttavaan laitteeseen (low-drain-laite). On olemassa myös paristotestereitä, jotka antavat tietoa paristojen varaustilasta.
Jos laitetta ei käytetä pidempään aikaan, on suositeltavaa poistaa kotitalousparistot laitteesta. Muuten paristot jatkavat hieman tyhjenemistä ja saattavat täysin tyhjänä pahimmassa tapauksessa jopa vuotaa laitteeseen. Irrotettuja paristoja voidaan käyttää myöhemmin muissa laitteissa.
 

Paristot ja akut sisältävät arvokkaita raaka-aineita, mutta joskus myös vaarallisia aineita, jotka voivat vahingoittaa ympäristöä. Tämän estämiseksi ja uusioraaka-aineiden talteen ottamiseksi käytetyt ja vialliset akut on hävitettävä asianmukaisesti erillään kotitalousjätteestä. Vähittäiskauppojen ja alueellisten kierrätyspisteiden merkityistä keräyspisteistä noudetut paristot ensin lajitellaan ja sitten kierrätetään. Joskus tyhjät paristot ja ladattavat akut sisältävät edelleen elektrolyyttejä, joilla voi olla syövyttävä vaikutus. Siksi paristoille ei ole sijaa kotitalousjätteiden seassa! Itse asiassa, tämä on niin tärkeää, että monien maiden lait edellyttävät, että käytetyt paristot ja ladattavat akut on hävitettävä erikseen. Jotta tämä olisi helppoa ja ongelmatonta, meillä paristovalmistajilla on velvollisuus: meidän on varmistettava, että jokainen voi hävittää paristot ja ladattavat akut yksinkertaisesti ja helposti. Tätä varten on luotu eri maissa  paristojen kierrätys- ja takaisinottojärjestelmiä, jotka tekevät paristojen keräyksestä melko yksinkertaista kaikille paristojen kuluttajille. Suomessa paristokierrätystä hoitaa paristoja ja akkuja markkinoille saattavia tuottajia edustava tuottajayhteisö Recser Oy. www.paristokierratys.fi

Käytetyt ja vialliset paristot sekä ladattavat akut voidaan palauttaa veloituksetta kaikkialle, missä paristoja myydään, esim. supermarketeihin, apteekkeihin, elektroniikka- tai rautakauppoihin. Paristojen jälleenmyyjillä on erikseen tähän tarkoitukseen tilattuja ja merkittyjä keräyslaatikoita.  Nämä laatikot sijaitsevat usein sisäänkäyntialueella, paristojen myyntihyllyn ääressä tai kassojen lähellä. Myös kunnalliset jätekeskukset ottavat takaisin käytettyjä paristoja ja ladattavia akkuja. Keräyspisteitä löytyy joskus jopa isojen taloyhtiöiden ja toimistorakennusten jätekatoksista ja -huoneista. Älä koskaan heitä paristoja tuleen, sillä se voi aiheuttaa räjähdyksen. Tyhjät paristot ja akut voi myös luovuttaa maksutta ongelmajätteen keräysautoille, kunnallisille kierrätyskeskuksille ja kierrätyspihoille. Niissä akut lajitellaan kierrätystiloissa ja erotetaan yksittäisiin osiin optimaalista kierrätystä varten.
Huomio:
Paristot (eritoten litium- ja nappiparistot) on turvallisuussyistä varmistettava ennen hävittämistä, esim. teippaamalla niiden navat, etteivät ne pääse kosketuksiin keskenään. Sähkölaitteiden sisältämät paristot on hävitettävä erillään sähkölaitteista irrotettuna.

Kyllä, paristojen hävittäminen on kuluttajalle aina ilmaista. Käytetyt ja vialliset paristot sekä ladattavat akut voidaan palauttaa maksutta kaikkialle, missä paristoja myydään. Helppo ja turvallinen keräys: Paristoja myyvät tahot ovat velvollisia ottamaan paristot takaisin maksutta. Myös kunnat tai julkiset jätehuoltoviranomaiset sekä sähkölaitteiden ja romuajoneuvojen käsittelylaitokset ovat mukana paristojen ja akkujen takaisinotossa.

Heti, jos paristot ovat syväpurkautuneet tai vaurioituneet, on olemassa vaara, että ne vuotavat. Useimmissa tapauksissa vuotava neste on useimpien paristojen keskeisenä komponenttina toimivaa elektrolyyttiseosta, joka mahdollistaa paristossa kemiallisen reaktion ja varmistaa, että ionit virtaavat pariston sisällä. Kun alkali tai happo vuotaa ulos, muodostuu pieniä kiteitä. Siksi vuotavia paristoja käsitellessä tulisi käyttää käsineitä. Jos nestettä joutuu vahingossa käsille, ne tulee pestä huolellisesti. Laitteista kuivuneet nestejäämät ja kiteet voidaan yleensä helposti poistaa jälkikäteen. 
Vuotavat paristot voi viedä tavalliseen tapaan paristoille tarkoitettuihin keräyspisteisiin.

Keräys: Kun keräyspisteiden, esimerkiksi supermarketin, keräyslaatikot ovat täynnä, ne noudetaan keräysautolla ja viedään lajittelukeskukseen.
Lajittelu: Nyt kerätyt paristot lajitellaan koon ja sisältävien ainesosien mukaan. Tämä tehdään esimerkiksi manuaalisesti tai sähkömagneettisten prosessien, röntgen-, UV-anturien tai eri tekniikoiden yhdistelmän avulla. Tämä on välttämätöntä, koska paristojärjestelmästä ja pariston sisällöstä riippuen kierrätyksessä käytetään erilaisia prosesseja.
Kierrätys: Vanhasta tulee uutta! Lajitelluiden paristojen aineksista saadaan kierrätyslaitoksessa talteen arvokkaita raaka-aineita, joita käytetään esimerkiksi lannoitteisiin, autojen, sängynrunkojen ja ruokailuvälineiden valmistukseen. Niin kutsuttuina toissijaisina raaka-aineina ne päätyvät luonnollisesti myös uusien akkujen valmistukseen. Tätä uudelleenkäyttöä kutsutaan kierrätykseksi.
 

Kun paristo otetaan käyttöön ja alkaa ’purkautua’, molemmissa elektrodeissa tapahtuu sähkökemiallisia reaktioita, jotka selitämme tässä alkali-mangaanipariston esimerkin kautta:
Anodissa sinkki hapettuu sinkkioksidiksi ja katodissa mangaanidioksidi (MnO2) pelkistyy mangaanioksihydroksidiksi (MnOOH:ksi). Anodireaktio (hapettuminen) tuottaa negatiivisia varauksia (elektroneja), jotka virtaavat pariston negatiivisesta navasta johtimen ja kuorman (esim. hehkulampun) kautta pariston positiiviseen napaan ja päätyvät uudelleen katodireaktioon (pelkistyminen).
Yllä kuvatun latausvirran tasapainottamiseksi pariston sisällä on myös virrattava toinen jännite. Tämä vaatii paristonesteen, ns. elektrolyytin (esimerkissämme kaliumhydroksidiliuos). Kaliumhydroksidiliuos sisältää hydroksidi-ioneja (OH-), jotka virtaavat katodista anodille ja sulkevat siten virtapiirin.
Jännite syntyy paristossa sähkökemiallisella prosessilla, joka muuntaa varastoidun kemiallisen energian sähköenergiaksi. Tämä prosessi tapahtuu pariston kolmen pääkomponentin - anodin, katodin ja elektrolyytin - välillä.
 

Tyhjä tai täynnä - paristo painaa aina saman verran! Tämä johtuu siitä, että purkauksen aikana elektronit vain liikkuvat navasta toiseen, mutta eivät vähene. Sähkö ei siis paina mitään eikä ole siten tavallisin aistein punnittavissa.

Paristoja tulee säilyttää viileässä, kuivassa paikassa. Vältä äärimmäisiä lämpötiloja, koska ne vaikuttavat merkittävästi pariston suorituskykyyn. Oikosulkujen välttämiseksi säilytä paristot alkuperäispakkauksissaan, kunnes niitä käytetään. Älä jätä tai säilytä niitä paristokäyttöisissä laitteissa. Ymmärrettävästi et välttämättä halua hävittää jokaista paristoa heti käytön jälkeen ja viedä niitä yksitellen keräyspisteeseen. Voit säilyttää paristot kotona ja hävittää ne asianmukaisesti isompana eränä. Säilytyksen aikana on kuitenkin otettava huomioon seuraavat seikat. Lämpötila: Ensinnäkin paristot tulee säilyttää viileässä ja kuivassa paikassa. Suoraa auringonvaloa tulee välttää kaikin keinoin, muuten paristot voivat vuotaa tai avautua. Huomio: paristoja ei saa säilyttää jääkaapissa, sillä voimakkaat lämpötilaerot voivat vaikuttaa negatiivisesti energian varaustilaan.

Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä erottelun lisäksi käytettyjen paristojen oikea keräys ja varastointi ovat tärkeitä, koska vääränlainen varastointi voi aiheuttaa oikosulkuja. Erityisesti erittäin reaktiivista metallilitiumia sisältävien paristojen kanssa tämä voi johtaa harvinaisissa, mutta pahimmissa tapauksissa tulipaloihin tai jopa pieniin räjähdyksiin välittömästi tai myöhemmin. Litiumia sisältävät nappiparistot ovat erityisen vaarallisia. Kuluttajien on siksi hyvä varotoimena teipata paristojen ja ladattavien akkujen navat sekä varmistaa etteivät altista niitä suurelle kuumuudelle tai vesimäärälle. Jos haluat olla varma, säilytä kaikki tyhjät paristot ja akut siististi erillään toisistaan navat teipattuna tai jopa hiekalla täytetyssä laatikossa kerroksittain, kunnes viet ne pois kierrätykseen. Muista teipata paristojen navat kierrätyspisteeseen viedessäsi. Jos mahdollista, sähkölaitteisiin asennetut paristot tulee irrottaa ja hävittää erillään sähkölaitteesta.